Vaahteraliigakausi 2020 on tietenkin maailmantilanteen takia hyvin poikkeava lähtökohdiltaan. Nyt lyhennettyä sarjaa on jäljellä viimeinen runkosarjakierros ja pudotuspelit.
Se, että Suomi on ainoita maita, joissa tänä vuonna pelataan, on aiheuttanut monenlaista erityishuomiota Vaahteraliigaa kohtaan. Pelaajia muista maista on ilmestynyt sarjaan kuin tyhjästä, ja esimerkiksi GFL:n ja nyt myös CFL:n peruuntuminen on tuonut ja jättänyt sarjaan todella kovan luokan pelimiehiä. Vaahteraliigan ottelut ovat edellä mainituista syistä tänä vuonna kiinnostaneet lajiyleisöä huomattavasti normaalia kesää suuremmalla alueella.
Vaahteraliiga maailman parrasvaloissa
Kun missään maailman palloilulajien katsomoissa eivät tällä hetkellä katsomot pullistele, näyttäytyy pandemian luoma ’uusi normaali’ eräällä tavalla tasoittajana. Ja kun liigamme on asiallisesti televisioitu, tilastoitu ja kaikin tavoin siististi esille pantu, voidaan ajatella Suomen jenkkifutiksen mahdollisesti jopa hyötyneenkin erikoisesta tilanteesta.
Voi vain kuvitella, millaisessa myllyssä seurojen taustavoimat ovat joutuneet kevättalvesta asti elämään, eikä pelaajilla ja valmentajillakaan varmasti ole helppoa ollut. Kauden 2020 pelaamisesta ylipäätään oli pitkään epävarmuutta, mutta rohkea päätös sen yrittämisestä kuitenkin tehtiin ajoissa. Ja juuri nyt näyttää, että jenkkifutis Suomessa selviää voittajana saaden sarjat pelattua.
Kauden alla joukkueiden voimasuhteita oli normaalia hankalampi lähteä arvailemaan. Itse sijoitin veikkauksessa joukkueet viimevuotisiin sijoihin pelkästään aavistellen, että jotain varmasti tulee muuttumaan. Ja näin todella onkin tapahtunut, ensimmäisestä kierroksesta alkaen ottelutuloksissa on ollut yllätyksiä, ja joukkueiden voimasuhteet ovat näyttäytyneet viikoittain erilaisina.
Hyökkäysten tehot vaihdelleet otteluittain
Yhteisiä piirteitä sarjasta hakiessa kiinnittyy huomio eniten eroihin hyökkäyspelitapojen järjestäytyneisyydessä. Jätän tarkoituksella pelaajien nimet mainitsematta.
Kuopio Steelers on ollut tasavarma suorittaja, RPO-hyökkäys osataan ja isoja virheitä tapahtuu vähän. Palloa pystytään jakamaan laajasti ja puolustuksen kortteja vastaan. Suomalaiset pelaajat ovat päässeet hyvin esille, syömähampaaksi asti. Tätä ei märän Seinäjoen nurmikon päällä nähty takeltelu muuta. Kokonaistilastoissa Kuopion hyökkäys on ehkä yllättäen vasta kolmas.
Vaasa Royals on hyökännyt hiukan ailahtelevasti, kotimaisen vetovastuun juoksupelin kulkiessa hyökkäys etenee hienosti, mutta Crocodiles-peliä lukuun ottamatta tiukoissa paikoissa on ollut selvää pakottamista amerikkalaistähden suuntaan. Kokonaistilastoissa Royals on kuitenkin vahvasti toisena.
Crocodiles on pystynyt luomaan hyökkäykselleen identiteetin, kaikki tietävät mistä on kyse, mutta se pitää pysäyttää ja RB-hirmun väkivahvan juoksun ylipelaamisesta on osattu ajoittain rokottaa vastaliikkeillä. Ammattipelinrakentajalla Crocoilla olisi hurja hyökkäyksen potentiaali. Nyt tilastojen valossa liigan viimeiseksi rankattu hyökkäys on sijallaan puhtaasti realistisen heittouhan vähyyden takia.
Roosters on pelannut omaa peliään, yksinkertaista fiksusti rakennettua ja hyvin treenattua perusjalkapalloa. Kysymys on vain hetkittäin ollut siitä, että ’kasvottoman’ puna-armeijan asuissa ei kentällä ole ollut aivan loukkaantuneiden avainpelaajien veroista tulivoimaa ja ratkaisukykyä. Uusilla pelaajilla on nyt ollut hetki aikaa kasvaa rooleissaan, ja täydennystä riveihin, ilmiselvää vahvistusta, on tullut CFL:n peruuntumisen ja ulkomaalaiskiintiön osittaisen täyttämisen kautta. Kuin varkain Roostersin hyökkäys on räjäyttänyt itsensä taas kerran tilastoykköseksi.
Wolverines on edelleen hiukan kysymysmerkki. Pelinrakentaja on hurja ase sekä juoksijana että heittäjänä. Laitahyökkääjäkaarti on todella tasokas. Vain neljä heittomaalia on tilastokummajainen. Wolverinesilla on talenttia takoa taululle pisteitä vaikka kuinka. Kokonaistilastojen neljäs sija tällä hetkellä perustuu yllättävän isolta osalta pelinrakentajan omiin juoksuihin.
Butchersin tilanne on hankala, talenttia kentällä sinällään on, mutta ehkä liian vähän ehjän hyökkäämisen toteuttamiseen. Tämä näkyy myös kauden kokonaistilastoissa. Pelinrakentajan improvisoidut karkailut ovat liian suuressa roolissa. Hetkittäisiä hyviä väläytyksiä on nähty sekä tutuilta että uusilta suomalaiskasvoilta. Niille olisi toivonut enemmän mahdollisuuksia, jotka linja kyllä on antanut.
Helsinki Roosters johtaa puolustusten kokonaistilastoja.
Puolustusten vertailussa voidaan tarkastella eroja pelaamisessa juoksua ja heittoa vastaan ja niiden suhdetta. Tyypillisesti hyvässä puolustuksessa löytyy linjasta kokoa ja voimaa keskellä, nopeutta ainakin toisella laidalla ja yhteensä kurinalaisuutta ja liikettä rajoittaa tilaa ja aikaa sekä pakottaa vastustajan peliä virheisiin. Tukimieskerroksen pitää pystyä täyttämään numerot ja tilat laajalla alueella oikein ja tekemään taklaukset varmasti. Takamiesten osalta keskeinen kysymys on kyky pelata mies miestä vastaan heittotilanteissa. Lyhyesti, jos linja pystyy luomaan painetta ilman riskinottoa ja miesvastuita voidaan jakaa oman suunnitelman eikä pakon perusteella, on puolustus lähtökohtaisesti vahvoilla.
Puolustusten merkitys korostuu kausien ratkaisuvaiheissa, ja Roostersin puolustuksen saaminen epätasapainoon ja harha-askeliin ei ole helppoa. Tämä perustuu kokonaisosaamiseen; valmistautumiseen, pelisuunnitelmaan ja kykyyn toteuttaa se.
Filmiltä katsottuna Roostersin puolustus ei ole vielä aivan siinä terässä mitä on parhaimmillaan mestaruusputken aikana ollut, mutta suoritusvarmuus ja kyky estää toistuvat isot pelit on tallella. Samoin historian valossa uskaltaa olettaa, että Roostersin puolustuksen kauden paras peli on vasta tulossa.
Steelersin puolustus on kansainväliseltä nimi- ja meriittilistaltaan pelottava talenttiryhmä. Huomio kiinnittyy ansaitusti juuri nyt GFL:stä saatuun supertähteen, mutta hyvän puolustuksen ehdoiksi mainitut asiat toteutuvat kautta linjan. Suomalaisia pelaajia on hyvin rooleissa. Steelersin puolustuksen materiaali riittää dominointiin.
Crocodiles puolustaa juoksua erinomaisesti, erityisesti mainion suomalaisen tukimiespelin ansiosta, mutta kääntöpuolena heitolla joukkuetta on pystynyt haavoittamaan. Tuontipelaajien siirtymistä takamiestehtäviin oli havaittavissa viime viikonloppuna, ja playoffeihin mennessä heittopuolustusta pystyy vielä parantamaan, Viime hetken tuontilisäys linjaan paransi paineen luomisen kykyä.
Wolverinesin puolustuksen kautta aiemmin mainittuja ehtoja on helppo tarkastella. Kentällä oleva miehistö on osin erinomaista, osin hyvää ja osin hiukan riskialtista parhaisiin hyökkäyksiin suhteutettuna. DL-ehdot täyttyvät ainakin osin, LB-ja takakenttäosaston suhteen joutuu miettimään, miten päin sijoitellen mahdolliset ongelmat voitaisiin parhaiten välttää. Pari-kolme suomalaista pelaajaa ovat pelanneet hyvän kauden. Nyt sen jatkuminen viikonlopun yli vaatii kauden parasta Wolverines-puolustamista.
Vaasa Royalsin akileen kantapää on ollut juoksupuolustus. Vastustajat ovat edenneet 8,1 jaardin keskiarvolla. Jonkinlaista bend but don’t break-ajattelua on tullut mieleen pelejä katsoessa, ja joukkue on menossa playoffeihin, joissa heikon osa-alueen suhteen yllätyksen paikkaa olisi ihan muodostelma- ja kutsutasolle asti. Uutta verta on nousemassa lajin suomalaiseen eliittiin myös Vaasassa, mutta myös hiukan suuriin saappaisiin Vaasa joutuu vielä kentälle pelaajia laitamaan.
Porvoo Butchers on pelannut sisukkaasti ja saanut hetkellisiä onnistumisia myös puolustuksessa. Pari kovaa tuontipelaajaa näkyisi varmasti heti tilastoissakin. Moni oman kylän poika on taistellut hyvin, kokonaisuus ei vain ole tahtonut tänä vuonna riittää.
Jokaisella pelillä suuri merkitys
Lyhyessä sarjassa jokaisen ottelun merkitys on todella suuri, ja joitain käännekohtia nähtiin jo heti alussa, esimerkiksi Porvoon Butchers oli Vaasa Royalsia vastaan voitossa kiinni, kauden suunta määrittyi hyvin erilaiseksi joukkueiden välillä sen jälkeen. Samoin kauden alussa Helsinki Roosters näytti menettäneen 50:n pisteen etumatkansa Kuopio Steelersiä vastaan, ja Helsinki Wolverines marssitti kentälle tulivoiman, jonka edessä Seinäjoki Crocodiles vaikutti hampaattomalta.
Seuraavalla viikolla Roosters joutui jo hiukan ahdinkoon hävittyään toisen ottelun peräjälkeen Seinäjoella, ja Wolverines hävisi kotonaan Royalsia vastaan ottelussa, jossa päähuomion vei ensin Wolverinesin pelinrakentajan loukkaantuminen ja sitten erityisesti vakavan oloinen loukkaantumistilanne, josta loukkaantunut pelaaja kuitenkin ilmeisesti on täysin toipumassa. Kuopio Steelers haki rutiinimaisen voiton Porvoosta.
Tiukan paikan edessä Roosters palasi lähemmäs omaa tasoaan Porvoota vastaan. Pohjanmaan hegemonia jäi runkosarjassa Vaasalle, Kuopio löi Wolverinesin yllättävän lyttyyn kotonaan.
Viime viikolla Wolverines meni pienillä muutoksilla toisella jaksolla menojaan ehkä hiukan väsähtävää Porvoota vastaan. Rivejään edelleen täydentänyt Roosters näytti kaapin paikan ilman osaa aloittajistaan matkustaneelle Vaasa Royalsille, Seinäjoki Crocodiles osoitti vaarallisuutensa kotikentällään taistelemalla voiton Kuopio Steelersistä, tämä tulos asetteli viimeisen kierroksen todella herkulliseksi.
Tulevana viikonloppuna ratkaistaan paljon
Nyt lyhyen kauden tullessa ratkaisuvaiheeseen ja siirtoikkunoiden umpeuduttua pystyy jo näkemään kehityssuuntia ja ehkä ennakoimaan tulevia otteluita hiukan paremmin. Torstain paikalliskamppailu Wolverines-Roosters on häviäjälle käytännössä lähes varma kauden päätös.
Runkosarjan voitto ratkaistaan perjantaina Kuopiossa ja Seinäjoella lauantaina kaikki voisi vielä playoffien suhteen muuttua. Jos näin kävisi, ei tilastoilla ole mitään merkitystä.
Kaikkiaan tällainen lyhyt kausi on todella mielenkiintoinen seurata, laji-innokkaalle melkein kuin seuraisi puolentoista kuukauden turnausta. Kolme pelipäivää, neljä spekulointipäivää.
Kansainvälisen jenkkifutiksen suhteen tämä vuosi siirrettiin käytännössä vuodella eteenpäin. Jos EM-finaalit olisi pelattu tänä vuonna, olisi moni nyt syksyllä ensi vuodelle maajoukkuekutsun saava uusi pelaaja saattanut jäädä sitä ilman. Vastaavasti saattaa ikävä kyllä olla, että siirtymä ratkaisi joidenkin veteraanien osalta sen, ettei enää Suomea tule edustamaan EM-otteluissa. Pelaaja elää ”koiran vuosia”, aika huipulla on useimmilla melko lyhyt, ja vuoden menettäminen siitä on paljon. Siihen katsoen on tietenkin hyvä, että kansallista sarjaa kuitenkin pelataan, ja pelikokemuksia kaikille sekä osalle sokerina pohjalla Vaahteraliigan mestaruuden juhlimista on tarjolla myös vuonna 2020.
Analyysin kirjoittaja Tuomas Heikkinen on Suomen miesten maajoukkueen päävalmentaja
Tutustu myös: Vaahteraliigan tilastot 2020
Valokuvat: Jari Turunen
