Vuonna 2013 Helsinki Roosters kohtasi EFL:n puolivälierässä Innsbruckissa Swarco Raidersin ja poistui lopulta Alppien katveesta tappio niskassaan. Raidersin paidassa monipuolisessa roolissa pelasi nopeajalkainen Jaycen Taylor, joka teki ottelussa kolme touchdownia – kaksi hyökkäyksessä ja yhden syötönkatkon palautuksesta.
Ottelun jälkeen Roostersin pelinrakentaja Robert Johnson keskusteli Spearsin kanssa. Miehet tiesivät toisensa jo Italiasta, jossa kumpikin oli urallaan ehtinyt pelaamaan. Johnson kehui vuolaasti Taylorille Suomea ja amerikkalaisen jalkapallon pelaamista Suomessa. Myöhemmin Tayloriin otti yhteyttä myös Roostersin päävalmentaja Juha Hakala ja asiat lähtivät liikkeelle – seuraavana keväänä, vuonna 2014, Spears astui Suomen maaperälle ja liittyi Roostersiin.
– En vielä tuolloin Roosters-ottelussa miettinyt niinkään sitä, minkälainen joukkue Roosters oli, Taylor muistelee. – Mutta kun keskustelin eri henkilöiden kanssa ottelun jälkeen ja huomasin, kuinka mukavia he ovat, päätin että minun on päästävä Suomeen. Sanoin muistaakseni jollekin jo tuolloin ottelun jälkeen, että todellakin haluan pelata Vaahteraliigassa.
Kun aurinko ei laskenut
Purduen huippuyliopistossa muun muassa Super Bowl –voittaja Cliff Avrilin joukkuekaverina pelannut ja kolmessa vuodessa 15 touchdownia tehnyt Taylor muistelee edelleen lämmöllä ensimmäistä Suomen kesäänsä.
– Pidin heti kaupungista. Tuo kesä oli todella hieno ja muistan, miten aurinko oli aina ylhäällä. Vaikka olisi aamulla neljältä kävellyt kadulla, niin aurinko olisi paistanut.
Myös kentällä oli tarjolla loistetta. Spears eteni juoksupeleissä yli seitsemän jaardin keskiarvolla ja oli tehokas myös heittopeleissä. Kun tähän lasketaan mukaan vielä kaksi pohjiin palautettua aloituspotkua, teki Taylor kuudessa pelaamassaan ottelussa keskimäärin 14 pistettä ottelua kohden. Kauden päätyttyä Roosters juhli kolmatta peräkkäistä Suomen mestaruutta.
– Lähdin tuolloin talveksi takaisin Yhdysvaltoihin, mutta kun vuonna 2015 tulin takaisin, tiesin heti, että jään tänne. En enää halunnut takaisin USA:han. Suomi tuntui oikealta paikalta.
Tuon jälkeen Spears on ollut erottamaton osa Roostersia voittaen Vaahteramaljat myös kolmena seuraavana vuonna. Tuoreimmassa, lauantaina pelatussa loppuottelussa Taylor teki kolme touchdownia ja hänet valittiin finaalin arvokkaimmaksi pelaajaksi.
– Roostersissa on ollut hyvin lämmin henki. Alusta alkaen minusta tuntui, että tulin perheeseen. Kaikki olivat rakastavia ja välittäviä. Brandonkin (pelinrakentaja Connette) ilmoitti jo, että tulee takaisin ensi vuodeksi. Tänne on helppo palata.
– Jarmo (Lahti) ja hänen perheensä on tehnyt todella paljon hyväkseni, coach Juha (Hakala) oli valmentajana kolme vuotta ja Olli Jussila on ollut erilaisissa rooleissa todella tärkeä tekijä, Spears kiittelee, mutta lisää heti kärkeen että lista ihmisistä, joita hän Suomessa haluaa kiittää on loputon.
– Tietysti haluan kiittää hyökkäyksen linjaa. He ovat pitäneet isoveljestään hyvää huolta.
Vuosien varrella Taylor on itse antanut lajiyhteisölle paljon toimien myös Mäkelänrinteen urheilulukiossa fysiikkavalmentajana. Roostersin keskushyökkääjät kuten Euroopan parhaimpiin lajiryhmissään kuuluvat Jenni Lindén ja Karri Pajarinen ovat saaneet Spearsilta arvokasta oppia – ”perintöä”, kuten mies itse kutsuu.
Harvinainen haastattelu herra Taylorilta – kuuntele erityisesti lopun antaumuksellinen ”thank you”:
Jaycen Spearsista tuli Jaakko Keihästö
”Haluan nähdä uusia paikkoja ja uusia kulttuureja”, perusteli Taylor Suomeen tulemistaan vuonna 2013. Nyt myöhemmin mies itse nauraa, että käytännössä kaikkea suomalaista hän onkin tehnyt.
– Kevään 2015 jälkeen olen käynyt uimassa avannossa, hiihtänyt, lumilautaillut, käynyt saunassa. Olen käynyt Lapissa ja tavannut joulupukin. Ja sitten olen syönyt sitä outoa ruokaa… Mämmiä!
– Olen myös opiskellut suomea parin vuoden ajan. En edelleenkään osaa sitä puhua, mutta ymmärrän melko hyvin, osaan aika paljon sanoja. Joukkuekaverit ovat joskus ihmetelleet, kun he ovat puhuneet suomea ja olen osannut vastata heille englanniksi juuri siihen, mistä he ovat puhuneet.
Teräsmies Taylor ja muutto Belgiaan
Elokuussa 30 vuotta täyttänyttä Tayloria ei kaudella 2018 enää Suomessa nähdä. Miehen seuraava osoite löytyy Belgiasta. Amerikkalainen jalkapallo ei poistu hänen elämästään, mutta suhde lajiin on nyt toinen. Jenkkifutis on kuljettanut hänet Hawthornesta, Kaliforniasta Parman ja Innsbruckin kautta Helsinkiin ja nyt rakkaus vie hänet Keski-Eurooppaan.
– Toivottavasti löydän joukkueen, jossa minua jälleen kohdellaan perheenjäsenenä, Spears toivoo. – Jatkossa haluan tehdä töitä pelaamisen ohessa ja toimia samalla valmentajana. En halua enää olla pelaajavahvistus, vaan pelaaja muiden mukana ja tehdä jotain muillakin elämänalueilla. Esimerkiksi teräsmieskisat kiinnostavat.
Neljän vuoden aikana Taylor on osoittanut kykynsä pallonkantajana, tahtonsa kilpailijana ja halunsa voittajana. On kuitenkin yksi asia, joka on jäänyt arvoitukseksi: kumpi on miehen sukunimi – Spears vai Taylor?
– Taylor. Aina Taylor. Always!
Kuvat:
