Hallitseva Suomen mestari Helsinki Roosters ilmoitti jo hyvissä ajoin ennen vuoden vaihdetta, että se jättää Euroopan seurajoukkueiden mestaruussarjat tänä vuonna väliin. 2017 Roosters voitti keväällä Pohjois-Euroopan liigan eli NEFL:n, mutta ei nyt siis asetu titteliä puolustamaan. Sittemmin kuultiin, että täysin ilman kansainvälistä kaikua eivät Kukonpojat silti tänäkään vuonna jää. Maaliskuussa Helsinkiin saapuu Tukholman Mean Machines ja huhtikuussa Roosters matkustaa Itävaltaan kohtaamaan Euroopan TOP3-joukkueisiin kuuluvan Vienna Dacia Vikingsin.
– Kansainvälisyys on yksi meidän arvoista, alleviivaa Roostersin päävalmentaja Juha Hakala. – Pääsemme mittaamaan tasoamme nyt muihin maihin ja erityisesti Vikingsin kanssa Euroopan kärkeen. Samalla tämä toimii mittarina myös suomalaisen jefun tasosta. Eikä tietenkään sovi unohtaa sitä, että nämä ottelut toimivat meille hyvänä valmistautumisena kesän Vaahteraliigaan.
Lauantaina maaliskuun 24. päivänä Helsinkiin saapuva Mean Machines on yksi ruotsalaisen jenkkifutiksen suurista, mutta viime vuosina ”ilkiökoneet” eivät ole käyneet täysillä sylintereillä ja menestys on ollut takavuosia laimeampaa. Pitkään Ruotsin maajoukkueessa pelannut ja sittemmin maajoukkueuransa tauolle laittanut pelinrakentaja Anders Hermodsson johti vuosi sitten tukholmalaiset pitkästä aikaan pudotuspeleihin.
– Mean Machinesilla on nouseva trendi päällä sekä valmennuksessa että myöskin hallinnon puolella. Hermodssonilla on kohteena muun muassa jenkkilaitahyökkääjä, ja puolustuksessa on uusiseelantilainen linjapelaaja plus joukko ranskalaisia. Ruotsin pääsarja alkaa huhtikuun alussa, joten he saapuvat maaliskuussa tänne valmiilla joukkueella.
Roosters ja Mean Machines ovat sopineet, että ystävyysottelu pelataan ilman IFAF-otteluissa käytettäviä ulkomaalaisrajoituksia, joten kaikki joukkueiden vahvistukset pääsevät maaliskuun ottelussa pelaamaan.
Ultimaattinen haaste Alpeilla
Wieniin Roosters matkaa huhtikuun lopussa ja kohtaa Vikingsin sunnuntaina 29. päivä. 2000-luvulla 11 Itävallan mestaruutta ja viisi Eurobowlia voittanut suurseura on Alppimaan hallitseva mestari, jonka purppuranhohtoiselta kotistadionilta Hohe Wartelta ei helpolla haeta voittoja. Peli Roostersia vastaan on itävaltalaisjoukkueen hyväntekeväisyysottelu, jossa kotijoukkue varmasti haluaa näyttää faneilleen parastaan, vaikka ylimääräistä panosta ei olekaan. Roostersin kannalta tilannetta ei helpota se, että huhtikuun lopussa Vikings on saanut rutinoitua jo viiden ottelun verran Itävallan liigassa.
– Tämä on hyvin valmennettu pro-tason porukka, kuvailee Hakala lyhyesti Vikingsia. – Laadukkaiden hankintojen lisäksi seurassa toimii Vikings-akatemia, joka on tuottanut Itävaltaan runsaasti kansainvälisen tason pelaajia.
Vikingsin hyökkäystä operoi tulevalla kaudella Garrett Safron, yhdysvaltalainen pelinrakentaja, joka johti GFL-joukkue Dresden Monarchsin peliä kaudella 2017 ja heitti tuolloin 45 touchdownistaan 14 Sebastian Sagnelle ja 4 Micky Kyeille. Nyt Safron saa kohteekseen 191-senttisen Reece Hornin, joka vuonna 2016 koppasi heittoja NFL-joukkue Tennessee Titansin Marcus Mariotalta, mutta ei sopimuksestaan huolimatta lopulta vakiinnuttanut paikkaansa NFL-kentillä. Viime kesänä Lazio Marinesia valmentanut Hakala näki tuolloin Hornin otteita läheltä, sillä Horn oli 2017 voittamassa saapasmaan mestaruutta Milano Seamenissa. Finaalissa yhdysvaltainen eteni tuolloin viidellä kiinniotolla 135 jaardia ja teki kaksi touchdownia.
Connetten veljekset saapuivat keskiviikkona Suomeen
Hakala toimi Roostersin päävalmentajana kaudet 2012–2016 voittaen viisi peräkkäistä Vaahteraliigan mestaruutta. Vuosi sitten Hakalan valmentaessa Italiassa Marquette Floyd päävalmensi Roostersin mestaruusputken kuudennen osan. Pian tuoreimman Vaahteramalja-voiton jälkeen Kukonpojat kertoivat Hakalan palaavan takaisin.
– Hienoa olla takaisin niin sanotusti tutussa ympäristössä. Meillä on laaja valmennusryhmä ja erillinen fysiikkajengi, joiden kanssa työskentely on siistiä. Oli myös mukava olla joukkueen rakentamisessa mukana, kertaa Hakala vajaan puolen vuoden ajanjaksoa.
– Aloitimme harjoitukset 25. syyskuuta, ja fysiikkavalmentaja Olli Jussilan mukaan jouluaattoon mennessä meillä oli yhteensä 41 erilaista harjoitusta, kun lasketaan mukaan laji- ja fysiikkatreenit sekä luennot ja testit.
Tammikuun alussa joukkue alkaa saavuttamaan lopullista koostumustaan – ei pelkästään paperilla vaan myös harjoituksissa. Itävaltalainen hyökkäyksen linjavalmentaja Daniel Stanzel liittyi harjoitusvahvuuteen viime viikolla, ja myöhään keskiviikkona Connetten veljekset – pelinrakentaja Brandon ja laitahyökkääjä Adam – saapuivat Suomeen.
– Daniel tuli mukaan viime torstaina ja on siitä asti ollut mukana harjoituksissa. Todella ammattitaitoinen tekijä, jolla on kova into tehdä sekä pelaajista että itsestään parempia. Tsekin liigaan siirtyvä Henri Väänänen on toiminut harjoituksissamme pelinrakentajana tähän asti, mutta nyt kaksi kappaletta Connetteja tuo oman tasonnostonsa harjoituksiin.
Vähemmän vahvistuksia ulkomailta
2017 sitten vuoden liigapelaajaksi ja all stars -pelinrakentajaksi valittu Brandon Connette sekä Adam Connette täyttävät Roostersin yhdysvaltalaiskiintiön hyökkäyksen osalta. Kolmannesta vahvistuksesta Hakala on vielä tässä vaiheessa vaitonainen.
– Joo. Tulee kolmaskin jenkki. Puolustaja.
2017 Roosters ryyditti joukkuettaan kolmen yhdysvaltalaisen lisäksi myös kahdella britillä ja muutamalla ranskalaisella sekä loppukaudesta myös ruotsalaisella Olof Flemströmillä.
– Nyt olemme onnistuneet hankkimaan sen verran kovia kotimaisia pelaajia – joko muualta siirtyneitä tai kentälle palaavia – että tänä vuonna ei tulla näkemään samaan tapaan EU-pelaajia. Enemmänkin joukkue muistuttaa rakenteeltaan kautta 2016, jolloin Roostersilla oli vähiten ulkomaalaispelaajia koko liigassa eli yhteensä viisi.
– Jos meidän kokoonpanoa nyt katsoo, niin laitahyökkääjä- ja takakenttäosasto on vielä työn alla. Meillä on varattu budjettiin tilaa EU-pelaajille, mutta pääpaino on kotimaisissa pelaajissa, emmekä siis ole tuomassa näitä mahdollisia uusia pelaajia vain kasvattamaan rosteria.
Puolustuksen puolella Roosters oli viime vuonna suhteellisen ohuelle tukimiehistössä, mutta Joonas Raatikaisen siirtyminen Seinäjoelta ja Niko Kuikan paluun kehiin Santtu Äyräväisen ja Ilya Redinin rinnalle vahvistavat keskikerrosta huomattavasti.
Jussilan paluu Vaahteraliigaan lähestyy
Yksi keskeinen mestaruuselementti Roostersilta on nyt pois, kun vuodesta 2014 alkaen lähes yliluonnollisia tehoja ratkaisuotteluissa tehnyt keskushyökkääjä Jaycen Taylor muutti Belgiaan. Tilalle Roosters on koonnut korvaavan kotimaisen komitean, jossa paluupelaajat Henri Jussila ja Alexander Kuronen yhdessä 20-vuotiaan Karri Pajarisen kanssa kantavat palloa ja vastuuta.
Jussila voitti Vaahteraliigan juoksutilaston kaudella 2012 edeten tuolloin 7,7 jaardin keskiarvolla 955 jaardia. Tämän jälkeen Sipoo Bulldogsissa uransa aloittanut keskushyökkääjä sai täyden stipendin NCAA:n I-divisioonassa pelaavaan University of Las Vegasiin, josta valmistui viime keväänä huippuarvosanoin. Lupaavan yliopistouran alun jälkeen jenkkipallo jäi kuitenkin taustalle. Nyt Jussila on varmasti yksi Vaahteraliigan seuratuimmista pelaajista.
– Liikkuvuus näyttää juuri siltä, miltä pitääkin, Hakala kuvailee Jussilan edesottamuksia. – Pariin vuoteen hän ei ole kuitenkaan pelannut, joten lopullinen pelikunto nähdään vasta sitten ensimmäisessä ottelussa. Harjoituksissa Jussila on käynyt syyskuusta asti, joten työtä mies on ainakin tehnyt.
Kokeneemman Vaahteraliiga-rungon lisäksi Roosters harjoituksiin osallistunut runsaasti U19-pelaajia, josta muutaman nimi nousee päävalmentajan puheesta esille.
– Jos nyt nimien tasolla pitäisi nostaa joitakin esimerkkejä esille niin nuoret takakentän pelaajat (Vilho) Paavilainen ja (Eemeli) Tuovinen ovat harjoitelleet todella aktiivisesti ja ovat osallistuneet kovalla prosentilla harjoituksiin.
Muutoksia – lähinnä hankintoja -Roostersin kokoonpanoon on siis vielä ainakin kolmannen yhdysvaltalaispelaajan osalta tulossa. Kaksi edellistä kautta joukkueen mukana ollut Curtis Slater asuu tällä hetkellä Helsingissä, mutta ei Hakala safetyn nimeä automaattisesti esille nosta, vaikka takakentän vahvistamisen tarpeen myöntääkin.
– Tässä on neljä kuukautta aikaa rakentaa joukkue lopulliseen kokoonpanoon, päävalmentaja toteaa lopuksi.
Katso myös:
