Nopeasti levinnyt koronaepidemia on vaikuttanut jokaisen suomalaisen arkeen. Urheileva maailma on pysähtynyt Valko-Venäjää lukuun ottamatta kokonaan ja erityisesti joukkueurheilussa yhteisöt joutuvat totuttelemaan uusiin tapoihin oman kunnon ylläpitämiseksi yksinäisissä oloissa. Vaahteraliiga.fi kertoo viisi tarinaa suomalaisten jenkkifutispelaajien tilanteista koronakriisin keskellä.
OSA 4. Tytti Kuusinen, keskushyökkääjä, Boston Renegades
27-vuotias Tytti Kuusinen on tällä hetkellä valovoimaisin suomalainen naisten jenkkifutiksen pelaaja. Espoossa asuva keskushyökkääjä kokeili amerikkalaista jalkapalloa ensimmäisen kerran 19-vuotiaana ja on siitä eteenpäin noussut kovalla treenaamisella pelipaikkansa parhaaksi pelaajaksi Suomessa. Nuoruuden jalkapalloharrastus vaihtui jenkkifutikseen alun alkaen Seinäjoki Crocodilesin paidassa. Työpaikka pääkaupunkiseudulla ohjasi Tytin Espooseen ja joukkueeksi vaihtui Helsinki Wolverines.
Siviilitöissään työterveysalalla markkinointi- ja viestintätehtävissä työskentelevä Tytti on kuulunut Suomen maajoukkueen vakiokalustoon jo viiden kauden ajan. Kultaisia mitaleja on ehtinyt karttua vahvajalkaisen keskushyökkääjän kaulaan Vaahteraliigasta sekä EM-kisoista. EM-mestaruusmitalit löytyvät vuosilta 2015 ja 2019. Kuusinen oli mukana myös Kanadan Langleyssä pidetyssä MM-turnauksessa, josta tuliaisina oli maailman viidenneksi parhaan joukkueen meriitti.
Vaahteramaljaa Tytti on ehtinyt nostamaan kahden viimeisen kauden päätteeksi 2018 ja 2019. Molemmissa voittamissaan Vaahteramaljoissa Tytti on valittu finaalin arvokkaimmaksi pelaajaksi. Seinäjoki Crocodilesin ajoilta Kuusisella on tallessa hopeamitali (2013). Kuin kruununa viime kaudelle, Tytti onnistui kirjaamaan uusiksi kaikki keskushyökkääjän nimiin kirjattavat henkilökohtaiset Vaahteraliigaennätykset. Alla keskushyökkääjän Ruutu+ haastattelu Vaahteramaljan kynnyksellä:
Haave pelaamisesta USA:ssa toteutuu
Viime syksyn mestaruusjuhlien jälkeen Tytti Kuusinen kertoi halustaan kokeilla seuraavaksi rahkeitaan lajin emämaassa USA:ssa. Näin Tytti muistelee miten prosessi eteni:
– Tulevan kauden isoin tavoitteeni on ollut päästä haastamaan sekä kehittämään itseäni urheilijana ja amerikkalaisen jalkapallon pelaajana lajin kotimaassa. Lähdin selvittelemään mahdollisuuksia pelata USA:ssa viime syksynä kauden päätyttyä. Olin yhteydessä muutamaan joukkueeseen ja kokosin heille tietoa ja highlight-videomateriaalia tähänastisesta jefu-urastani. Harkittuani asiaa monelta eri kantilta päädyin valitsemaan Bostonin, koska koin mahdollisuudet kehittymiseen siellä parhaimpina ja minulle jäi hyvä kuva joukkueesta.
-Lähdin maaliskuun alussa Yhdysvaltoihin valmistautumaan kauteen Women’s Football Alliancessa yhdessä uuden joukkueeni Boston Renegadesin kanssa, jonka kauden suurin tavoite on saavuttaa historiallinen kolmas mestaruus putkeen. Kauden oli tarkoitus alkaa huhtikuun alkupuolella, mutta aloitusta on lykätty toistaiseksi toukokuun alkuun.
Tytin suunnitelmiin kuuluu myös pelaaminen tällä kaudella Helsinki Wolverinesin paidassa:
-Kauden lopussa tavoitteena on osallistua yhdessä kotimaan seurani Helsinki Wolverinesin kanssa kansainväliseen Transatlantic Trophy II turnaukseen, joka järjestetään syyskuun alussa New Yorkissa. Turnauksen osalta suunnitelmat ja aikataulu on toistaiseksi edelleen voimassa.
Miten treenit lähtivät käyntiin Bostonissa ja miten treenaat nyt?
-Vastaanotto joukkueessa on ollut mitä ystävällisin, minkä johdosta kotiuduin todella hyvin Bostoniin! Treenit olivat pelipainotteisia lähellä kauden alkua, ja myös erikoisjoukkueisiin keskityttiin paljon. Pääsin myös heti ensimmäisenä viikonloppunani mukaan leirille Baltimoreen. Oli hienoa saada saman tien pelin tuntua scrimmagesta toista joukkuetta vastaan ja samalla päästä sisäistämään pelikirjaa sekä yleistä joukkueen yhteen pelaamista tositoimissa – ja tietenkin tutustua uusiin joukkuekavereihin.
Sitten tuli se korona
-Aika nopeaa Suomea seuraten myös Bostonissa ja laajemmin katsottuna Massachusettin osavaltiossa alkoi koronatoimet ja rajoitukset, joiden myötä myös meidän harjoituksemme jouduttiin perumaan. Joukkueemme valmistautuminen kauteen jatkuu toistaiseksi etänä toteutettavilla luokkahuoneilla, joten saavuin viime perjantaina (27.3.) takaisin Suomeen seuraamaan kautemme kohtaloa ja odottamaan tilanteen ohimenemistä täältä käsin.
-Tällä hetkellä olen tehnyt kehonpainoa hyödyntäviä kotitreenejä sekä omalle pelipaikalle ominaisia koordinaatio ja nopeusvoimaharjoituksia juosten ja loikkien. Nyt on myös ollut hyvä hetki keskittyä itsellä usein laji ja voimatreenien takia pienemmälle huomiolle jäävään peruskuntoharjoitteluun. Täytyy kyllä myöntää, että jenkkifutiksen lisäksi kuntosalia ja painonnostoa on jo kova ikävä!
Yhteisöllisyys tärkeää lockdown-aikana ja karanteeneissa!
-Tällä erää on ensiarvoisen tärkeätä, että kunnioitetaan viranomaisten antamia vallitsevia ohjeita ja määräyksiä. Tilanne ei ole helppo kenellekään meistä niin yksilöinä kuin yhteisöinä, mutta kaikista yksinkertaisemmin voimme auttaa pysymällä kotona. Vaikka nyt ei yhteisiä face-to-face kokoontumisia ja harjoituksia olekaan, niin koen että on myös tärkeää, että pidettäisiin yllä yhteisöllisyyttä tavalla tai toisella, ettei kukaan jäisi yksin.
Mikä on sinun henkilökohtainen tilanteesi? Palasit tuoreeltaan Yhdysvalloista?
– Tällä hetkellä vietän ulkomailta paluun jälkeistä määrättyä 14 pv karanteenia. Oma päivätyö on siirtynyt puhtaasti etätyöskentelyksi.
Tytti Kuusinen kuuluu niihin jenkkifutareihin, joilla riittää yhä uskoa siihen että urheilu voittaa ja jenkkifutista pelataan vielä tänä vuonna. Yhteisömme yksi arvoista onkin periksiantamattomuus!
– Uskon ja toivon, että tavalla tai toisella saadaan vielä tälle kaudelle kolinaa aikaiseksi. Tsemppiä kaikille, ei menetetä toivoa ja jatketaan töitä soveltaen ja tilanteeseen soveltuvin tavoin! Näin joukkueurheilijoina meiltä kaivataan nyt extra omatoimisuutta, sisua sekä luovuutta 😉
Lopulta elämä ja urheilu kuitenkin voittavat, kunhan…
