Vaahteraliigan kausi 2017 huipentuu lauantaina pelattavaan finaalin, kun Telia 5G Areenalla kohtaavat Helsinki Roosters ja Wasa Royals. Roosters pelaa jo kuudetta kertaa peräkkäin loppuottelussa, mutta Royalsille koitos on seurahistorian ensimmäinen. Ainoastaan muutama vuosi sitten pystyyn laitettu vaasalaisnippu onnistui raivaamaan jo toisella kaudella tiensä taistoon Vaahteramaljasta – kuinka tähän pisteeseen on tultu ja miltä toiminta on näyttänyt pelaajan näkökulmasta. Tähän oman näkemyksensä antaa alusta asti joukkueen mukana ollut Joakim Jakobsson, 34, joka jälleen lupaa antaa kaikkensa kentällä, jotta malja matkaa Pohjanmaalle.
Vuonna 2009 Åbo Akademin käytävillä käveli urheilullinen 26-vuotias opiskelija. Askellus pysähtyi ilmoitustaulun eteen, johon oli ripustettu juliste: Åbo Akademi 09ers värväsi väkeä yliopiston jenkkifutisjoukkueeseen. Sattuman kautta tai ei, nuori pietarsaarelainen opiskelija kiinnostui asiasta ja päätti osallistua joukkueen harjoituksiin. Laji vei mennessään nuoren miehen sydämen. Miehen nimi oli Joakim Jakobsson.
– Kaikki tapahtui puhtaasti sattuman kautta. Näin julisteen ja kiinnostuin, koska ajattelin omien ominaisuuksieni sopivan lajiin. Joukkueemme ensimmäinen peli pelattiin vuonna 2010 tuhannen katsojan edessä – se oli hieno kokemus. Tuossa pelissä tuomarina toimi Efe (Evwaraye), joka kiinnitti jo tuolloin katseensa minuun kannustaen jatkamaan lajin parissa – nykyään olemmekin seurakavereita.
Opiskelujen päätyttyä matka jatkui vaimon perässä Vaasaan. Siellä Jakobsson päätti jatkaa Efen ohjeita myötäillen harrastuksen parissa ja liittyi pian Vaasa Vikingsin riveihin pelaamaan II-divisioonaa. Vuonna 2013 seuran johtoon asettui Seppo Evwaraye, joka uusi edustusjoukkueen. Vikingsista tuli seuran kakkosjoukkue ja uudeksi edustusjoukkueeksi lanseerattiin Wasa Royals, jonka vahvuuteen myös Jakobsson siirtyi.
– Organisaatiomme on kasvanut koko ajan. Pelipäivistä itsessään on muodostunut vuosien saatossa iso urakka, joka vaatii suurta ”Gameday Crew:ta”. He tekevät tapahtumasta arvoisensa näytöksen.
Kuluva kausi on Joakimin viides Vaasassa. Royalsin numero 34 on nähnyt ja kokenut tuona aikana paljon – nousun II-divisioonasta aina Vaahteraliigaan asti. Sepon saavuttua seuraan, tavoitteena on ollut Jakobssonin mukaan tehdä Royalsista kilpaileva seura korkeimmalla sarjatasolla, joka kamppailee Vaahteramaljasta vuodesta toiseen.
– Joukkueemme pelaajat ovat kehittyneet vuosien saatossa paljon – minä mukaan lukien. Nousu I-divariin toi mukanaan jenkkivahvistukset, jotka ovat nostaneet tasoamme ennestään. Pelaajien saaminen Suomesta ei kuitenkaan ole ollut koskaan itsestään selvää ja junioritoimintamme vaatii vielä aikaa, jotta se kykenee nostamaan edustusjoukkueeseen pelaajia.
”Kaikki tulee selkärangasta.”
– Keskushyökkääjän paikka on todella fyysinen. Täytyy olla hyvä iskunkestävyys, sillä pallonkantaja kaatuu harvoin itse – aina on pelaajia päällä. Mitä omaan rooliin tulee, olen toiminut enemmänkin ”fullbackina”. Raivaan tietä takaa juoksevalle keskushyökkääjälle, koppaan heittoja ja kannan totta kai palloa.
Voidaan todeta, että hyvän keskushyökkääjän omistaminen on yksi menestyksen edellytys. Pelipaikka vaatii nopeaa pelilukutaitoa. Väleihin on mentävä ja iskuja oltava valmis ottamaan pelistä toiseen. Kahdeksan vuotta keskushyökkääjän paikkaa pelanneen Jakobssonin fyysisesti ja henkisesti kovuudesta kertoo se, että mies on kyennyt välttämään suuret loukkaantumiset uransa varrella.
– Isoja loukkaantumisia olen kyennyt välttämään. Tällä kaudella tuli ensimmäistä kertaa tilanne, että jouduin jättämään kolme peliä välistä.
Keskustelun kääntyessä pelitilanteeseen ja hetkeen, jolloin keskushyökkääjä itse tiedostaa pelivälineen pian ojentuvan hänelle, Joakim vakuuttaa, ettei päässä liiku sillä hetkellä mitään.
– Kaikki tulee selkärangasta. Peliin kutsuminen vaatii huomiota. Oma osuus on hoidettava. Joko blokkaan tai juoksen sovitun kuvion. Sillä hetkellä päässä ei pyöri mitään.
”Olemme sarjassa paras joukkue”
Royalsille Vaahteramaljassa esiintyminen on sen seurahistorian ensimmäinen. Kun joukkue lähti nostamaan itseään vuonna 2013 divareista pääsarjaan, on sen tavoitteet olleet kirkkaasti mielessä: tuoda malja Pohjanmaalle.
– Olemme tehneet kovasti duunia. Meillä on hyvä runko ja huippuvahvistukset siihen päälle. Kokonaispakettimme on kova. Olemme nimenomaan joukkueena sarjan paras.
Mikäli Vaahteramalja lähtee lauantai-illan päätteeksi vaasalaisryhmän matkaan länteen, on Jakobssonilla selkeät suunnitelmat, mitä hän aikoo ensimmäiseksi tehdä, juhlallisen bussimatkan jälkeen totta kai.
– Menen kotiin ja halaan vaimoa sekä lapsia. Aion kiittää heitä isosti. Erityisesti vaimon tuki läpi jenkkifutisurani on ollut korvaamaton: hän hoitaa kotia, kun itse olen treeneissä ja pelireissuilla.
Ilman vaimoaan Joakim toteaa, ettei pelaamisesta Vaahteraliigassa tulisi mitään. Kun omistautuu Royalsille, siinä ollaan täysillä mukana – yhtään peliä tai treeniä ei voi jättää välistä ilman suurempaa syytä.
Pietarsaarelainen lupaa myös kuninkaallisten faneille yhden asian, samalla naurahtaen, jos malja saadaan Vaasaan:
– Torilla tavataan!
Uran viimeinen peli
Henkilönä Jakobsson on todella avoin ja aina hyvällä tuulella. Treeneissä vaasalaisten ”kolmenelonen” on joukkuehengenluoja, joka tykkää hauskuuttaa joukkuetovereitaan.
– Yritän tätä kautta saada porukkaa rentoutumaan – ei tämä homma niin vakavaa ole.
Mutta kun kyseessä on pelitilanne, ei Jakobsson tee mitään ylimääräistä. Hän haluaa olla joukkueelleen hyödyksi, keskittyä peliin ja antaa hartiasuojien sekä kypärän hoitaa puhumisen. Kun Joakim päättää jotain, hän antaa sille kaikkensa.
– En pelkää mitään enkä tee mitään ylimääräistä. Olen luonteeltani hyvin kilpailuhenkinen – otan asiat sopivan vakavasti, mutta osaan myös nauttia. Ollessani kentällä, annan joukkueelleni kaikkeni enkä jätä mitään sattumanvaraan.
Lauantaina edessä on Joakim Jakobssonin viimeinen peli lajissa nimeltä amerikkalainen jalkapallo. Ikää on mittarissa, pelinumeron mukaisesti, 34 – nyt on hänen omiensa sanojen mukaan hyvä aika antaa aikaa muille asioille eli perheelle. Jakobsson aikoo viettää kotona enemmän aikaa vaimonsa ja lastensa kanssa.
Joakim korostaa kiitollisuutta sille, että saa ripustaa omat hartiasuojansa naulaan terveenä, ennen kuin tulee mitään isompia loukkaantumisia. Tämän hän pystyy tekemään hyvin mielin, sillä vaasalaisten amerikkalainen jalkapallo voi hyvin – on aika tehdä tilaa nuoremmille pelaajille. Kukaan ei kuitenkaan pysty täyttämään Jakobssonin jättämiä saappaita täysin, sillä seurassa alusta asti mukana ollut on jättänyt kaupunkiin perinnön, jota ei rahassa voi mitata. Ja lauantain kertoo, venyvätkö saappaat yhdellä koolla isommiksi, jos Jakobsson kannattelee viimeisenä palveluksenaan Vaahteramaljaa Telia 5G Areenalla.
LA 09.09.2017 | 18:00 | Telia 5G Areena, Helsinki:
Helsinki Roosters – Wasa Royals
Ottelu suorana lähetyksenä Ruutu Urheilusta, jossa ennakkostudio käynnistyy jo kello 17.30. Otteluselostuksen kuulet myös Suplasta (live).
Kuvat:
